Hyvä päivä

Mistä on eduskuntavaaliehdokkaan hyvä päivä tehty? Auringosta, antoisista keskusteluista, mukavasta tukiporukasta, huumorista, ruusujen jakamisesta, luukuttamisesta, hyvin organisoidusta paneelikeskustelusta. Ilosta, niinkuin tämä elämä muutenkin. Vieläkin mielessä soi eilinen. Työväenlauluilta marssikajahduksineen Iisalmen Työväentalolla. Kylmät väreet tulevat joka kerta, kun pianon ääressä kuulen takaani kyseisten marssien ensi tahdit. Korkealta ja kovaa.

Tänäänkin oli juuri tuollainen päivä. Positiivinen. Iloa, vaikkakin paljon toreilla käydään keskustelua vaikeista, surullisistakin ja vakavista asioista. Kuitenkin moni ihminen löytää sen ilon kipinän. Kuka pienestä, kuka isosta asiasta.

Illalla olin mukana Sisä-Savo-lehden ja Sisä-Savon kansalaisopiston järjestämässä vaalipaneelissa. Pitää myöntää, etten koskaan ole ollut noin hyvin järjestetyssä ja organisoidussa paneelissa. Ehdokkaille annettiin minuutti aikaa vastata. Kysymykset olivat hyvin pohdittuja, monipuolisia ja aiheeseen sopivia. Niinkuin hyvin tiedetään, monesti poliitikko puhuu mielellään ainakin kymmenen minuuttia, asiasta kuin asiasta. Osittain varmaan rajaamisen vuoksi yleisö (jota olikin mukavan paljon) tuntui jaksavan hyvin istua ja innostua. Loistavaa. Ja muutenkin mukavaa.

Olen jäänyt tässä viime päivinä miettimään moneen kertaan eläkeläisjärjestöjä. Tai oikeastaan siellä kohtaamiani ihmisiä. Järjestöönsä, yhteisen hyvän tekemiseen sitoutuneita, pitkän tien kulkijoita. Voi kunpa yhteiskunnassamme tajuttaisiin noiden järjestöjen merkitys. Mielenterveyden ylläpitäjänä, yksinäisyyden poistajana ja varmasti monen sortin ennaltaehkäisijänä. Puolestapuhujia tarvitaan.