Sattumuksia

Eräs lehti soitti minulle taannoin. Törötin autolla liikennevaloissa, joten keskittymiskykyni oli ehkä vastausten sijaan autoilussa. Niinkuin pitääkin. Toimittaja kysyi, pitäisikö Leppävirran tehdä kuntaliitos uusien ministeriöstä tulleiden kriteereiden mukaan. Siis kriteereiden mukaan. Mietintää. No. Jos kriteereinä on 20 000 asukasta, työpaikkaomavaraisuus ym. ei voi pienelläkään matemaattisella laskutoimituksella tulla muuhun tulokseen kuin että kyllä. Mielenkiintoisia nämä toimittajien kysymykset.

9-vuotias poikani kysyi taannoin, mitä merkitystä on itikoilla. Hämähäkit kun kuitenkin syövät huonoja elukoita. En osannut vastata. Muuta kuin etten niitä kaipaisi. Eikä ilmeisesti kukaan muukaan tänäkään kesänä. Ja jos kaipaa, meiltä löytyy niitä ihan lahjaksi asti, sekä ulkoa että sisältä.

7-vuotias kysyi aamulla, saako käydä ostamassa taateleita. Taateleita? No ei sitten liittynyt mihinkään oikeisiin taateleihin vaan johonkin peliin. Piti taas kerran päivittää tietämyksensä, että pysyy ajan tasalla.
Samainen herra halusi hopeisen kaulaketjun. Tarjosin sellaista, jossa roikkuu pieni kala. Kelpasi hetkeksi, kunnes hän ilmoitti, että haluaa kauniimman. Sellaisen, jossa on iso pääkallo. No kauneus on katsojan silmissä.

Niin. Ja miksi kaiken hyvän pitää olla epäterveellistä ja sokerista? Tai miksi kaikki sokerinen on lapsen mielestä hyvää? Sokeria ei ole kuulemma muussa pahassa kuin yskänlääkkeessä. 

Lol. IHQ. Hymiö. Kaikkea sitä oppii kun asustaa varhaisteini-iässä olevan 13-vuotiaan kanssa. 

Ostin taannoin uudet lenkkarit. Itselleni. Teini-ikäinen pyysi niitä lainaksi. En ole sen koommin niitä puhtaina tai ehjinä nähnyt. Hyvässä käytössä ovat olleet. Siis pojalla.

Yhtenä iltana telkkari oli auki ja meidän miespuolinen aikuinen kuvitteli alkavansa katsomaan luontodokumenttia. Madagaskarin pingviinit.

Tapahtuipa niinkin, että varasin lennon välilaskulla nettimatkatoimistosta (myöhemmin selvisi sen olevan italialainen). Kaikki hyvin, kunnes toinen lennoista peruuntui. Sain sähköpostia pari päivää sitten, jossa ymmärtääkseni kysyttiin, sopiiko korvaava lento vai haluanko rahat takaisin. No halusin korvaavan lennon. Pari sähköpostia laitoin ilman vastausta. Yritin soittaa, mutten päässyt linjoille. Sain sitten lentokentän nettisivuilta operoivan lentoyhtiön jonkun numeron, jonne jonotin 40 minuuttia ja kolmessa puhelussa puhuin ja paljon (1.75€/min+pvm). Loppuviimeksi on kai lento varattu uutta reittiä pitkin. Ja lento on huomenna. Matkatoimisto ei ole halunnut vielä vastata. Jännitystä pitää olla.

Aurinkoa kesään, Mia