tiistai 13. joulukuuta 2011

Paljon puhetta ja investointeja

Saavuin eilisiltana kotiin yhdeltätoista, väsyneenä mutta onnellisena. Ehkä paremmalla tuulella kuin koskaan aikaisemmin valtuuston kokouksen jälkeen. Eilen valtuustomme käsitteli ensi vuoden talousarviota. Niin, ja niitä kovasti puhuttuja investointeja. Keskustelua virisi, kuten valtuustossamme on tapana. Ja mielipiteitä riitti suuntaan ja toiseen. Kunnanhallituksemme esitys lasten päivähoidon ja ikäihmisten palveluasumisen järjestämisestä kunnallisena toimintana herätti keskustelua. Yksityisiä hoitokoteja ja päivähoitoa tarvitaan varmasti tulevaisuudessakin, mutta täydentämässä kunnallisia palveluita. Jos meillä ko. asiat olisivat annettu yksityiselle, olisi sinne mennyt leijonan osa kyseisistä palveluista. Äänestettiin siis, kokoomuksen tahdosta. Kunnallisena säilyvät, hienoa minusta.

Kunnanhallituksen päätösesityksessä oli se, että ikäihmisten palveluasumisen yksikön laajennukseen varataan rahat, mutta eipä ollut rahoja investoinneissa. Niinpä meillä niitä lisäillään valtuustossa, 4 miljoonaa. Hyvä asia, mutta tuntuu vaan erikoiselta heitellä summia. Olisi luullut virkamiesten hommia olevan. Mutta ollaan taas kokemusta rikkaampia. Ja hyvää kokemusta.

Ennakoivien lehtijuttujen ja puheluiden perusteella kuumin peruna, monitoimihalli, rakennetaan suunnitellussa aikataulussa, tosin siitäkin äänestettiin. Puheenvuoroja virisi suuntaan jos toiseenkin. Jossain ehkä kahden tunnin puheiden keston tietämillä valtuutettu kertoi hirttosilmukalle tulevan hyvän paikan kiipeilyseinässä. Surullista. Ja samanlaista kieltä käytettiin näköjään lehden mukaan tänään eduskunnassa, Soini kun ehdotti harakiria Vasemmistoliitolle. Harmi, että ajatukset hukkuvat verbaliikan varjoihin.

Tähän on kuitenkin hyvä todeta, että tämänpäiväisen palautteen perusteella monitoimihalliakin tärkeämpänä ihmiset kokevat hyvien kunnallisten palvelujen jatkumisen. Vaikka se monitoimihallikin on ihan hyvä juttu.

Ensi vuotta on siis pohdittu. Ja näin joulun alla tulee pohdittua kulunutta vuotta. Tänään keskustelimme porukalla siitä, mitä on kulunut vuosi tuonut, vienyt ja opettanut. Minulle ainakin sen, että on oppinut paremmin elämään tässä hetkessä ja ymmärtänyt taas hivenen enemmän mistä tässä elämässä on kyse.

lauantai 10. joulukuuta 2011

Kultalampea

Ensi viikolla moni kunta päättää ensi vuoden budjetista ja suuntaviivoista. Tehtävä ei tule olemaan luottamushenkilöille helppo. On osattava asettua monenlaisten kuntalaisten asemaan ja samalla on osattava katsoa avarakatseisesti asioita. Näinä aikoina etenkin pitää pohtia laajasti ja ennakkoluulottomasti palveluverkostoa, myös yhteistyökuvioita naapureiden kanssa. Joskus tuntuu, että ajatus "omat lapset ja muiden kakarat" käy kuntapolitiikkaankin. Kun siellä naapurissa on asiat aina huonommin, eikä niiden kanssa kannata tehdä mitään yhdessä. Ehkä vähän kärjistettyä, mutta kuitenkin.

Meillä Leppävirralla tulevaisuuden investointitarpeet ovat suuria. Ennen vaaleja monet puolueet, me mukaan lukien, julistivat kuntalaisille olevansa monitoimihallihankkeen takana. Nyt suunnitelmat on tehty ja tukea on luvassa. Kuitenkin oletettavasti valtuustomme tulee äänestämään joko hallihankkeen siirtämisestä tai unohtamisesta. Parin vuoden siirtämisellä saadaan aikaan ainakin se, ettei tukea ainakaan varmasti ole tulossa. Mikä lienee sitten viisautta? Ja kun kunnan kehittämisen kannalta on peruspalvelujen lisäksi huolehdittava myös elinvoimaisuudesta. Ja monesta muusta.

Minusta tärkeintä investoinneissa on huolehtia siitä, että sekä uusi päiväkoti että vanhusten palveluasumisen yksikkö rakennetaan. Ja molemmat säilyvät kunnallisena toimintana. Toivottavasti kyseinen esitys ja kunnanhallituksen päätösesitys tulee kestämään myös valtuustossa.

Kävin eilen Varkauden Teatterissa katsomassa Kultalammen. Erityisen loistavaa tulkintaa. Olin nähnyt kyseisen elokuvan muutama kuukausi sitten. Elokuvan hienous oli loistavasti saatu näyttämölle. Dialogeissa yhdistyivät elämänkolhut ja huumorilla höystetyt surumielisetkin pohdinnat ikääntymisestä. Koskettavaa. Lämmöllä voin suositella!

Joulun ajan odotus alkaa näkyä katukuvassa. Ihmiset ryntäilevät joululahjaostoksilla. Hyvä kuitenkin pysähtyä, rauhoittua ja olla vaan. Meillä aletaan kohta painamaan tyynyliinoja ja valamaan kynttilöitä; muistoiksi ystäville ja sukulaisille. Joita voi kiittää paljosta tässä elämän varrella.