Kyläpolitiikkaa

Olipa kerran päivä. Aamu alkoi maakuntahallituksen ryhmäkokouksella, jatkui kokouksella ja Kevan tilaisuudella. Leppävirtaa kohti Chevroletin keula ja kunnnanvaltuuston seminaariin. Ja kokoukseen. Olipahan kokous. Asioita ei ollut kovinkaan runsaasti, mutta keskustelua sitäkin enemmän. Ja poliittista, niinkuin välillä kuuluukin olla. Harmi, että keskustalaiset parin muun tuella torppasivat kunnanhallituksen esityksen (joka syntyi äänestystuloksen seurauksena) Sorsakosken Seuralan kattoremonttilainan takauksesta. Surullista tässä on se, että kolmannen sektorin toimijat todellisuudessa tarvitsevat apua, edes pientä, mahdollistaakseen oman toimintansa. Näinkö heille annetaan tukea? Vaikka keskustaa on pidetty kylien puolueena, niin ei ainakaan Leppävirralla voi niin sanoa. En sitten tiedä, olisiko tukea herunut, jos kyseessä olisi ollut joku muu kylä.

Iloinen puoli tässä asiassa on se, että maakuntahallitus esittää Vuoden kyläksi Sorsakoskea. Ei olisi voinut parempaan osoitteeseen mennä. Ironista.

Sitten meinattiinpa äänestää toisenkin kerran. Ja olisi äänestetty, jos keskustalaiset eivät olisi vetäneet esitystään pois. Äänestetty olisi 500 euron tuesta vaihtoehtoiselle Itsenäisyyspäivän juhlalle. Tai siis valitettavasti sen eväämisestä. Hohhoijaa.

Välillä pitää murista toisten puolesta. Olen joskus aikaisemminkin kritisoinut tapaa, jolla joihinkin valtuutettuihin suhtaudutaan. Puhutaan päälle, naureskellaan. Toisten, ehkä hassuille tai kummallisillekin kuulostavien mielipiteiden kuuntelemisessa voi olla ajatusta. Kun se viisaus ei aina asu samoissa päissä, en ainakaan usko.

Aamulla paistoi aurinko kirkkaalta taivaalta, nyt sataa. Positiivisesti ajateltuna hyvää on se, ettei pihahommissa askarreltuja kukkapenkkejä ja kasvimaata tarvitse kastella. Josko niistä joku salaatinlehti tai lilja nousisi. Uskotaan niin.

Tartutaan hetkeen

Kesä tuoksuu jo. Päivä hurahti huomaamatta pihahommissa. Hetken mielijohteesta syntyi uusi kukkapenkki ja kivinen polku grillikatokselle. Hetkeen tarttumisessa on hyvät puolensa; joskus toki ne huonotkin. Elämä on täynnä hetkiä, joista on hyvä oppia nauttimaan. Joskus on hyvä samalla osata tehdä jotain hetken mielijohteesta. Useinkaan en ole tämän joskus varmaan huonoltakin kuulostavan aatoksen huomannut johtavan harhaan. Tartutaan hetkeen, ehkä silloin tästä elämästä saa enemmän irti.

Valtakunnan poliittista elämää leimaavat hallitusneuvottelut. Perussuomalaiset kieltäytyivät hallitusneuvotteluista ja nyt on sitten muiden hommat. Saa nähdä miten käy. Kompromisseistahan on kyse, halusi kukaan tai sitten ei. Valitettavaa näissä keskusteluissa on aina se, että joskus joku sattuu myymään sielunsa ministerinsalkkujen toivossa. Ja oppositiopuolueet taas räksyttävät entiseen malliin. Toivottavasti valtakunnan politiikka muuttuu suoraselkäisempään suuntaan. Montakohan kertaa takkia voi kääntää; olisiko helpompi hommata kääntötakki? Sellaisia collegetakkejahan oli ainakin joskus allekirjoittaneen nuoruusvuosina. Eri päivinä takki eri päin. Ja aina näytti uudelta.

Maakunnan tasolla puhelimet ovat pirisseet taannoisen Savon Sanomien mielipidekirjoituksemme pohjalta. Hyvä että pirisivät. Kuntien omistamien yhtiöiden kokousten on oltava laillisia ja kokouspalkkiot kohtuuden rajoissa. Jotain oikeudenmukaisuutta sentään. Onneksi.

Viikonloppu on suomalaisille oletettavasti oikein isänmaallinen. Tänään Euroviisut ja huomenna odotettu Suomi-Ruotsi-MM-loppuottelu. Molempia täytyy silmät ja korvat tarkkana seurata. Kotikatsomossa näin lätkähullulle onkin riittänyt seurattavaa viimeiset kaksi viikkoa. Ja hyvää seurattavaa onkin ollut, kotikommentointeineen. Tämä tekee hyvää taas kansallemme. On taas löytynyt yhteistä säveltä; ainakin yksimielisyyttä osin lätkän ja ainakin eilisen upean Granlundin maalin tiimoilta. Mutta Paradise Oscarkin pärjää. Uskoisin.