Uutisvuotoa

Kuluneen viikon uutiset ovat vähintäänkin hämmentäneet. Tai kiukuttaneet. Herättäneet siis, varmaan muitakin kuin allekirjoittaneen.

Uutinen yksi. Homoliitot. En edelleenkään pysty ymmärtämään sitä, että mukasivistysvaltiossamme nimeltä Suomi, etene vieläkään lakialoite sukupuolineutraaleista avioliitoista. Toivottavasti kansalaisaloitteen kautta asia tulee edes käsittelyyn eduskuntaan. Tulen allekirjoittamaan aloitteen. Minusta tuo on selkeästi ihmisoikeuskysymys. Piste.

Uutinen kaksi. Aborttilaki. Mielenkiintoinen avaus aiheesta, jota voisi spekuloida loputtomiin. Abortti sinänsä on minusta kunkin ihmisen oma asia ja päätös, jota toisten meistä on mahdoton käydä tuomitsemaan. Vaikka itse päättäisimmekin toisin. Itsemääräämisoikeutta siis. Ja tilanteita kun ei voida tietää. No tässähän oli kyse siitä, voiko hoitotyön ammattilainen kieltäytyä abortin tekemisestä. Toisaalta hoitotyön ammattilaisenkin tulisi mielestäni saada toteuttaa omaa elämänkatsomustaan, mutta toisaalta tuotahan voisi pohtia ammatinvalintakysymyksenäkin. Voin kyllä ihan tähän todeta itsekin kohdanneeni psykiatrian saralla työssä tilanteita joihin en koskaan olisi toivonut joutuvani. Ammatinvalintakysymys ja asia, jota lienee erittäin vaikea lailla säädellä.

Uutinen kolme. Kotihoidontuki. Ylellä käytiin kotihoidontukikeskustelu. Kestin katsoa sitä vajaat kymmenen minuuttia jostain keskivaiheelta. Aihe toki on hyvinkin mielenkiintoinen ja monisäikeinen. Ja herättää paljon intohimoja. Mutta väkisinkin tuosta tuli taas mielleyhtymä äitiyteen, sen kaikkiin kiemuroihin. Tuosta keskustelusta jäi ensimmäisenä mieleen se, että huonoja äitejä ovat ne, jotka perheelle ruokaa saadakseen painuvat töihin kun lapsi täyttää vuoden. Erehdyin muuten aikanaan lasten ollessa pieniä, eksymään äitien keskustelupalstoille. Aiheina mm. "äiti, joka ei ole synnyttänyt alateitse, ei voi oikeasti tuntea äitiyttä", "jos äiti ei imetä lasta puolta vuotta, lapsesta tulee vähintäänkin ainasairastava", "jos lapsi on yökylässä ennenkuin täyttä vuoden, sille tulee kiintymysongelmia". Että siinä äideille. Lopetin lukemisen nopeasti.

Uutinen neljä. Paikallista. Leppävirran valtuustolle jaettiin käyttäytymisohjeet. Ja tarpeeseen tuli. Ehkä olisi syytä valtuustossa opetella mm. odottamaan omaa puheenvuoroa, kunnioittamaan toisten mielipiteitä, kuuntelemaan, olemaan menemättä henkilökohtaisuuksiin. Uskomatonta, mutta totta. 

Vanhin lapseni, teini-ikäinen, kuunteli radiohaastattelua. "Äiti, sä kuulostat omituiselta, jotenkin viisaalta". Eipä tuohon kai ole lisättävää ;)

Mutta talviloma tulee ja aurinko sen myötä. Toivottavasti. Aion nauttia täysin siemauksin äitiyden iloista tuntematta syyllisyyttä kaikesta siitä, mistä voisin. Koska aurinko paistaa. Usein sisältä.