Rahalla saa

Yle uutisoi eilen, että yli puolet lääkäreistä oli kokenut potilaiden saavan joskus epätasa-arvoista hoitoa. Samoin valtaosa ko. tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä oli sitä mieltä, että koska terveydenhuollon rahoitus näyttää synkältä, tulevaisuudessa potilaat joutuvat vastaamaan yhä enemmän hoidon kustannuksista. Tähänkö maailmamme on menossa? Rahalla saa ja hevosella pääsee. Entä ne pienituloiset, monilapset perheet tai eläkeläiset, jotka käyttävät julkisen terveydenhuollon palveluita? Heidätkö unohdetaan? Menemmekö yhteiskuntana siihen, että tulevaisuudessa vain hyvätuloiset ja varakkaat ihmiset voivat saada hyvää hoitoa? Voimme unohtaa käsitteen hyvinvointiyhteiskunta.

Terveydenhuollossa kustannustehokkuus on päivän sana. Valitettavasti. Ennemmin pitäisi puhua laadusta ja hoidon saatavuudesta. Julkisen terveydenhuollon tehtävänä on tarjota palveluja kaikille, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Näin pitää olla jatkossakin. Tarvitsemme toki yksityisiä palveluja julkisten tueksi, mutta yhteiskunnan tehtävänä on pitää huolta heikoimmista.

Tänään Iltalehti uutisoi tapauksesta, jossa suomenkielinen nainen olisi saanut lääkäriajan puolentoista viikon päähän, mutta ruotsinkieliselle olisi aika järjestynyt seuraavaksi päiväksi. Tasa-arvokeskustelu ei siis tältäkään osin varmasti jää tähän.

Tasapuolisesti aurinkoa syksyynne, Mia

Lumilinna räntäsateessa

Lumilinnat kukoistivat jo eilen pihalla, mutta näyttääpi siltä että samantien luhistuvat, kun räntä voittaa. Valitettavasti tästä tulee väkisinkin mieleen kovasti keskustelua herättänyt laajakaistayhtiö, Savon Kuitu. Kyseisen yhtiön valmistelu on ollut vähintäänkin arveluttavaa kaikkine käänteineen. Jos asioista sovitaan, oli se missä asiassa tahansa, pitää olla selkärankainen ja pitää sovituista asioista kiinni. Nyt ei ole niin käynyt, vaan välistä vedetään. Maakuntalehtemme on eilisessä lehdessään ennustanut hyvin mm. sen, mitä kunnanhallituksemme tulee huomisessa kokouksessaan päättämään ja esittämään verkkoyhtiölle. Mielenkiintoista. Vai onko niin, että päätökset ovat niin ennalta sovittuja ja siten ennakoitavissa, ettei suuria ennustajan lahjoja tarvita? Ja miksi yleensä tarvitaan luottamushenkilöitä, jos kerran kunnanjohtajat ovat jo etukäteen asioista päättäneet?

Viime päivien uutisoinnin on täyttänyt homokeskustelu. Kirkosta eronneita on lukuisia ja surullista mielestäni on tässä se, että suvaitsematon ja tuomitseva kanta tulee nyt kirkon sisällä entistä paremmin esille. Toivoisi kuitenkin seurakuntavaalien nyt innostavan ihmisiä äänestämään kirkon luottamustehtäviin ihmisiä, jotka aidosti ja oikeasti pystyvät vaikuttamaan kirkon toimintaan. Myös asenteisiin.

Tässä maailmassa tarvitaan suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa. Naisten ja miesten välillä. Maakuntien välillä. Kansojen välillä. Homojen ja heteroiden välillä. Rikkaiden ja köyhien välillä. Jne. Milloinkahan tuollaiseen maailmaan päästään? Ainakin jokaisella meistä on oma kortemme keossa ja tehtävämme tehdä tästä pallostamme edes hivenen parempi paikka. Havunneula kerrallaan.

Antaa kaikkien kukkien kukkia

Eilisiltainen Ylen Homoilta-keskustelu on virittänyt varmasti paljon puhetta työpaikoilla ja facebookissakin. Hyvä keskustelunaihe, enkä usko olevani ainoa, jolla adrenaliinikäyrä kohosi suvaitsemattomuuden ja tuomitsevuuden takia. Pitäisikö ihmisten ihmisarvo ja oikeudet muka luokitella sen mukaan, pitääkö samaa sukupuolta olevista ihmisistä vai vastakkaisesta sukupuolesta? Kun voisi antaa kaikkien kukkien kukkia. Mieleeni muistui hyvin keskustelu tässä taannoin erään lapsuusajan leikkikaverin kanssa. Emme olleet jutelleet 20 vuoteen ja juttua herisi. Muistelimme lapsuuden leikkejä, kerrostalomiljöön ilmapiiriä, jossa kaikki lapset leikkivät sulassa sovussa. Kirkonrottaa ja purkkista, pesistä ja tuikkusta. Puhuimme aikamme opettajista ja aikuisten asenteista liittyen lasten perhetaustoihin, vanhempien elintasoon tai poliittiseen suuntautumiseen. Lapsena onneksi kaikkea tätä ei nähnyt eikä ymmärtänyt. Eikä ymmärrä näin aikuisenakaan, vaikka asiat eri tavalla ehkä näkeekin.

Onko oikeastikin niin, että lapset mittaavat kaverinsa mukavuuden perusteella ja me aikuiset joidenkin kummallisten statusmittareiden mukaan? Ja tartutammeko me aikuiset omat kummalliset ennakkoluulomme lapsiin? Herätys aikuiset. Kun aikuiset heräävät, voi tästä maailmasta tulla parempi paikka olla ja elää. Jokaiselle.

Perhepäivähoitajien palkkakuoppa

Kunnanvaltuustossa käsiteltiin valtuutettujen aloitteita. Yksi näistä oli tekemämme aloite perhepäivähoidon lisäämisestä kuntaan. Perhepäivähoitajien määrä on vuosien saatossa vähentynyt huomattavasti. Syitä voi aina pohtia. Osaksi säädökset ovat tiukentuneet ja toisaalta perhepäivähoitajien palkka on pohjamudissa. Lisäksi harva nykypäivän ihmisistä haluaa enää antaa omaa kotiaan toisten ihmisten käyttöön. Pulmallista. Perhepäivähoito on selkeästi kunnan kannalta edullisin lasten hoitomuoto. Lisäksi useat varsinkin pienten lasten vanhemmat haluavat lapsensa perhepäivähoitoon; tutun ja turvallisen hoitajan huomaan.

Aloitteen vastauksesta en ainakaan itse saanut käsitystä siitä, pitäisikö viranhaltijoiden mielestä perhepäivähoitoa lisätä vai ei. Erikoista vastauksessa oli se, ettei lausunnon mukaan kunnassa ole mahdollisuutta korottaa koulutettujen perhepäivähoitajien palkkaa, koska palkat ovat jo yli minimitason. Erikoista. Täytyy vaan ihmetellä, onko todella kunnan strategia se, ettei palkkaa voida korottaa, jos se ylittää minimitason? Eiköhän se kuitenkin ole niin, että kunta voi maksaa sellaista palkkaa kuin haluaa, kunhan se vaan on vähintään työehtosopimuksen määrittelemän minimitason. Erikoista tulkintaa. Kommenttina tässä valtuustokeskustelussa sain valtuuston puheenjohtajalta sen, että kun istun hallituksessa, pitäisi tietää, että kunnan talous on tiukoilla. Tiedetään. Mutta perhepäivähoitajien palkka on kuopassa. Ja pahasti. Ei ainakaan houkuttele lisää hoitajia tähän arvokkaaseen tehtävään. Toki tuohon puheenjohtajan kommenttiin olisi halutessaan voinut heittää ajatuksen siitä, että ensi vuonna kunta maksaa sairaanhoitopiirin yhteyteen perustettavaan liikelaitokseen, Kysteriin, 148 000 euroa. Ilman että vielä minkäänlaista palvelua sieltä saadaan. Että näin.