torstai 28. lokakuuta 2010

Rahalla saa

Yle uutisoi eilen, että yli puolet lääkäreistä oli kokenut potilaiden saavan joskus epätasa-arvoista hoitoa. Samoin valtaosa ko. tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä oli sitä mieltä, että koska terveydenhuollon rahoitus näyttää synkältä, tulevaisuudessa potilaat joutuvat vastaamaan yhä enemmän hoidon kustannuksista. Tähänkö maailmamme on menossa? Rahalla saa ja hevosella pääsee. Entä ne pienituloiset, monilapset perheet tai eläkeläiset, jotka käyttävät julkisen terveydenhuollon palveluita? Heidätkö unohdetaan? Menemmekö yhteiskuntana siihen, että tulevaisuudessa vain hyvätuloiset ja varakkaat ihmiset voivat saada hyvää hoitoa? Voimme unohtaa käsitteen hyvinvointiyhteiskunta.

Terveydenhuollossa kustannustehokkuus on päivän sana. Valitettavasti. Ennemmin pitäisi puhua laadusta ja hoidon saatavuudesta. Julkisen terveydenhuollon tehtävänä on tarjota palveluja kaikille, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Näin pitää olla jatkossakin. Tarvitsemme toki yksityisiä palveluja julkisten tueksi, mutta yhteiskunnan tehtävänä on pitää huolta heikoimmista.

Tänään Iltalehti uutisoi tapauksesta, jossa suomenkielinen nainen olisi saanut lääkäriajan puolentoista viikon päähän, mutta ruotsinkieliselle olisi aika järjestynyt seuraavaksi päiväksi. Tasa-arvokeskustelu ei siis tältäkään osin varmasti jää tähän.

Tasapuolisesti aurinkoa syksyynne, Mia