Vuoden tilinpäätöstä

Näin vuoden viimeisenä päivänä on tapana pohtia mennyttä vuotta ja aatella myös tulevaa. Kulunut vuosi on ollut erikoinen. Sekä omassa elämässä että myös politiikan saralla. Arkinen elo on täyttynyt pienen miehen ensiaskelista, isompien teini-ikäisyyksistä ja varhaissellaisesta. Haasteita ei ole puuttunut ja naureskelenkin monesti olevani perheen ainoa naispuolinen, prinsessa siis. Tosin tuo prinsessa-ajatus häipyy hikisiä jalkapallosukkia pestessä ;). Mutta ihanaa aikaa. Lähipiirissäni on löytynyt ymmärrystä, välittämistä ja toisista huolehtimista.

Politiikan saralla on ollut tiukkaa. Kiireistä ja muutoksen aikaa. Kunnassa on jouduttu tänä vuonna tekemään kipeitä päätöksiä ja taloutta on pyritty tasapainottamaan monin eri keinoin. Toisaalta henki on ollut hyvä ja eteenpäin katsova. Päiväkoti ja kirjasto saatiin uutukaiseen loistoon ja monitoimihallikin saa avajaisensa ensi vuonna. Kuntaliitosselvitys yhdessä Joroisten, Heinäveden ja Varkauden kanssa on valmistunut. En usko kuntaliitoksia syntyvän, mutta paljon hyvää silti. Selvityksessä huomioitiin myös yhteistyön mahdollisuudet ja niihin toivon kaikkien selvityksessä mukana olevien kuntien tarttuvan. Aidosti ja oikeasti. Jos se, positiivinen ja yhteen hiileen puhaltava henki, joka kuntaliitosselvitysporukassa vallitsi, saadaan tarttumaan muihinkin kuntapäättäjiin ja kuntalaisiin, tulee tästä hyvä homma. Jokaisen kunnan ja kuntalaisen näkökulmasta.

Ensi vuonna on eduskuntavaalit, joihin olen lupautunut ehdolle. Ja tapani mukaan sen minkä teen, teen täydellä sydämellä ja niin hyvin kuin ikinä pystyn. Tässä vaiheessa haluankin kiittää niitä sekä vaalityössä että muussa elämässäni mukana olevia tuesta, välittämisestä ja innostuksesta. Porukkaan on tullut uusia, ihania ja pyyteetöntä työtä tekeviä tyyppejä luomassa innostunutta ja toisia tukevaa ilmapiiriä. Yksi on joukosta poissa, ja moneen otteeseen syksyn aikana olen tuki-ihmistäni kaivannut. Terveisiä sinne pilven reunalle.

Tuleva vuosi 2015 tulee olemaan poliittisesti haastava. Eduskuntavaalit antavat oman säväyksensä politiikkaan valtakunnan tasolla, ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, myös kuntapolitiikkaan. Vastuullisuutta kaivataan ensikin vuonna, ei tule olemaan helppo vuosi sekään. Soteuudistus rakentaa uudelleen sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja rakenteita tarkastellaan. Kunnat joutuvat monelta osin priorisoimaan toimintojaan ja päättäjät laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen. No, niistähän politiikassa on kyse. Arvoista ja asenteista.

Uusi vuosi 2015. Toivon tulevalta vuodelta vähemmän vaikeita ihmiskohtaloita. Vähemmän ihmisten uupumista ja pahoinvointia. Enemmän iloa. Enemmän vastuullista ja eteenpäin katsovaa päätöksentekoa. Enemmän toisten ymmärrystä. Enemmän lämpöä ja yhteisöllisyyttä. Sitä toivon.

Elämäniloista ja toisista välittämisen Uutta Vuotta toivottaen, Mia

Kuntapolitikointia

Facebook on mielenkiintoinen vekotin. Kun on kavereina kuntapäättäjiä, voi päivityksistä päätellä, miten haasteellisia talousarviovaltuustot ovat tällä viikolla olleet. Maanantaina oli meidän omamme. Kolmen tunnin kaikenlaisen keskustelun ja parin äänestyksen ja kokouksen jälkeisen jouluruokailun jälkeen kotiin tullessani ihmettelin jälleen. Montaakin asiaa. Kunnes huomasin toveri-Kososen päivityksestä, että Kiteellä talousarviovaltuusto oli kestänyt 11 tuntia. Siis 11 tuntia. Ei enää oma kolmetuntinen väittelyhuutelukeskustelu tuntunut enää niin kummalta.

Mutta ihmettelen silti montaa asiaa.
Asia 1: Kunnanvaltuustossa huudellaan toisten puheenvuorojen aikana, kommentoidaan, ei pyydetä puheenvuoroa. Koulussakin pitää viitata.
Asia 2: Kunnanhallitus äänesti viikkoa aikaisemmin vesimaksujen korotuksia vastaan. Äänin 7-2-0. Siis seitsemän korotuksia vastaan, kaksi tyhjää. Valtuustossa sekä keskustan kaksi tyhjää äänestänyttä että myös kaksi edellisellä viikolla korotuksia vastaan äänestänyttä keskustan kh:n jäsentä äänestikin valtuustossa, yllätysyllätys, korotusten puolesta. Tyhjästä kai voi vielä kantansa muodostaa, mutta entä puolelta toiselle? En ymmärrä. Varsinkaan kun ei tuohon asiaan minkäänmoista uutta tietoa ole viikon aikana tullut.
Asia 3: Valtuustossa käytetään kummallisia ilmaisuja eikä ihan kaikki ole totta. Mielenkiintoisin oli valtuutetun ajatus siitä, että alueen kansanedustaja olisi soteuudistuksen ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen takana ja tarkoituksena olisi saada meidänkin kunta pakkoliitettyä. Tai että joku valtuutettu on jätetty kaikesta tiedottamisesta ulkopuolelle. Tai että joku tieto talousarviossa on uusi uutinen, vaikka asiasta on puhuttu monessa yhteydessä. Kukaan ei varmaan näitä jaksa enää oikoa, menisi koko ilta. On vaan surullista se, että puheenvuorot ovat väkisinkin tarkoituksenhakuisia.
Asia 4:  Päätettiin talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Siis isoista asioista. Salikeskustelussa suurimman osan aikaa vei muutamien tuhansien asiat, pieniä, toki tärkeitäkin. Mutta kai valtuuston pitäisi osata katsoa asioita myös hivenen laajemmasta perspektiivistä. Luulisin.

Mutta tuohon kolmoskohtaan liittyen. Viimeinen reilu puoli vuotta sekä viranhaltijat että monet meistä luottamushenkilöistä, ovat olleet pohtimassa, selvittämässä, keskustelemassa ja valmistelemassa kuntaliitosselvitystä. Kova urakka, paljon työtä ja selvitystä. Aidosti voin sanoa, että sekä viranhaltijatyö että luottamushenkilöiden työ on ollut hyvähenkistä. Toivonkin, että yhteistyötä tiivistetään tulevaisuudessa. Siihen on nyt tehty hyvä pohjatyö. Ja selvitysmies Reijo Vuorento antaa tänään selvityksensä. Työ tehty, keskustelu jatkuu.

Selvittämistä

Maanantaina pidettiin kuntalaiskuuleminen Leppävirralla. Aiheena kuntaliitosselvitys ja esittelijänä kuntaliitosselvittäjä Reijo Vuorento. Ilmapiiri oli mielestäni odotettua leppoisampi ja hyvin näkökulmia ja keskustelua virisi. Suuntaan jos toiseenkin. Tuollaisia kuntalaiskuulemisia pitäisi pitää monestakin asiasta. Tuossa keskustelussa oli vain vähän sellaisia puheenvuoroja, joissa astuttiin riman alle ja asiallisuus unohtui. Toki onhan meillä olemassa ja tulossa sellaisiakin aiheita, joissa keskustelu ei varmaan ihan noilla raiteilla pysy. Ainakaan valtuutetuilla.

Yksi päivän polttava keskustelun aihe on kouluverkkoselvitys. Sitä on nyt uutisoitu niin, että oltaisiin menossa kolmen koulun malliin. Tai että lakkautusuhka olisi päällä. Samaan hengenvetoon sosiaalinen media täyttyi kommenteista ja perusteluista lakkauttamisia vastaan. Iso valta on medialla.

Tämän kouluverkkokeskustelun taustalla on kunnan talouden tasapainottaminen. Tasapainottamistyötä on tehty ja joudutaan jatkossakin tekemään. Jotta pysytään pinnalla. Tasapainottamistyössä otettiin yhdeksi tarkastelun kohteeksi palveluverkko, jonka työryhmä päätyi erilaisiin esityksiin siitä, mitä selvitetään. Siis kouluverkkoa ja päivähoidosta esiopetuksen selvittämistä. Koululautakunta päätyi siihen, että jatkoselvitetään vaihtoehtoa, jossa yhdistettäisiin kouluja kirkonkylän alakouluun. Ajankohtaiseksihan tämä asia tulee silloin, kun kirkonkylän alakoulua aletaan remontoimaan tai rakentamaan uutta. Pitää tietää, minkä kokoinen koulu rakennetaan.Ymmärrän hyvin, että uutisointi herättää närää, ahdistusta ja keskustelua. Keskustella täytyykin. Toivoa tosin sopii, että keskustelu säilyy asiallisena, jottei tästä tulisi itseään toteuttavaa juttua. Skenaariona se, että puhutaan koulun lakkauttamisesta, eivätkä siitä syystä perheet uskalla muuttaa kylälle. Siitä kun ei nyt ole kyse. Oikeasti. Valtuusto aikanaan näitä asioita pohtii ja puntaroi. Ja päättää.

Vaikeita asioita, vaikeita kysymyksiä. Joskus olen illan pimetessä miettinyt, minkähänlaista olisi olla luottamushenkilönä aikana, jolloin on ollut paljon hyvää ja kaunista jaettavana.

On siis kyse selvityksestä. Tarvitsemme tietoa, ja sitä selvityksellä haetaan. Samoin kun kuntaliitosselvityksellä. Saamme siinäkin paljon sekä taustatilastoja että myös hyviä ja käyttökelpoisia yhteistyön avauksia. Kun kuntien viranhaltijiat ja luottamushenkilöt lyövät hynttyyt yhteen, syntyy ideoita, joita harvoin yhden kunnan omat viranhaltijat tai luottamushenkilöt keksisivät. Noita sitten vain täytyy pystyä jatkojalostamaan. Tavoitteena kaikkien kuntien kuntalaisten etu, toiminnalliset parannukset ja taloudelliset säästöt.

Selvittäminen ei ole minusta koskaan pahasta. Ei koskien talouden tasapainottamisen vaihtoehtoja eikä koskien kuntaliitosmahdollisuuttakaan. Tiedon hakeminen pitäisi olla jokaisen luottamustehtävissä olevan halu ja intohimo. Päätöksiä ei pidä tehdä pussi päässä, luottaen ja uskoen vain huoltoasemakeskusteluihin tai tunnekuohuihin. Jokaisella meistä on omat intohimomme ja kiinnostuksen kohteemme. Meillä demareilla se näkökulma on heikommassa asemassa olevat ihmiset. Niin se on, ja pysyy.

Viime aikojen uutiset ihmisten pahoinvoinnista ja teoista ovat vetäneet mielen apeaksi. Sanattomaksi.

Pessimisti ei pety

Ei tietenkään. Jos jotain uutta yritetään tai kehitetään, on olemassa myös mahdollisuus epäonnistua. Realisti on ehkä oltava, muttei pessimismillä kovin kauaksi pötkitä.

Esimerkkinä eilisen illan kuntarakenneselvityksen tiimoilta pidetty yhteisseminaari, johon oli kutsuttu Varkauden, Leppävirran, Joroisten ja Heinäveden kunnanvaltuustot ja keskeisimmät viranhaltijat. Esitykset olivat kattavia ja kunnanjohtajien puheenvuorot odotetun kaltaisia. Ei siis mitään räiskyvää. No. Niinkuin täälläkin olen jo aiemmin todennut, kyseessä on kuntaliitosselvitys, mutta tarkoitus myös vakavasti pohtia yhteistyön näkökulmia. Erityisesti siitä syystä, että yhteistyötä tullaan tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin tarvitsemaan ja tässä kuntaliitosselvitystyössä on sitä oivallista pohtia ja kehittää. Ja toisaalta siksi, ettei kaikkien kuntien kunnanvaltuustoissa ole aitoaa tahtoa kuntaliitoksiin. Kuten ei meillä Leppävirrallakaan.

Siis yhteistyön näkökulmia piti pohtia. Surullista kyllä, mutta keskustalainen kunnanvaltuutettumme omassa kommentissaan kertoi Varkauden hyvistä menneistä vuosista ja totesi, miten huonosti kaupungilla nyt menee. Kehoitti lisäksi, että "Varkauden pitää laittaa ensin oma pesä kuntoon ja tulla vasta sitten meidän juttusille. Me leppävirtalaiset emme luota Varkauden kykyyn laittaa asiansa kuntoon". Käsittämättömiä kommentteja minusta.

Palaute a) Varkaus ei ole tullut "meidän juttusille". Ihan on yhdessä tuota selvitystä tehty ja Leppävirran kunnanvaltuusto on tuohon selvitykseen päättänyt lähteä.
Palaute b) "Me leppävirtalaiset", huh. Minusta on kohtuullisen ylimielistä asettua puhumaan kaikkien kuntalaisten suulla. Ja yhteistyötä kehittävässä seminaarissa. Reagointina salissa edelliseen puheenvuoroon näkyi salista poistumisia. Valitettavasti, ymmärrän kyllä. Ja pakkohan tuohon oli pahoittelut kommentoida. Enpä ole usein joutunut tai päätynyt toisten puheita pahoittelemaan muille. Eilen oli pakko.

Miten tämä meininkin on tällaiseksi mennyt? Eri mieltä pitää olla ja äänestääkin uskaltaa. Kritiikistä ja ajatusten vaihtamisesta syntyy usein uutta ja vireää. Varsinkin jos molemmilla osapuolilla on avoin
mieli ja kyky vastaanottaa myös toisen ajatuksia. Vaikka ne olisivat erilaisia kun omamme.

En kuitenkaan ymmärrä epäasiallista huutelua ja kommentointia, jossa hyvän maun rajat ja toisten ihmisten (tai kuntien) kunnioittaminen puuttuvat. Käsittämätöntä. Samaan kategoriaan voi heittää viimeisimpien kunnallisvaalien alla olevat lehtikirjoitukset ja facebook-kommentoinnit. Ihmisiltä, joita voisi luulla ajatteleviksi. Mutta joskus mopo keulii. Näköjään.

Päiväni vierähtää Kajaanissa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen yhteisessä Huippukokouksessa. Paljon tiukkaa asiaa. Monipuolista ja kiivastakin keskustelua luvassa, uskoisin.

Kesästä syksyyn

Niin se vaan arki alkaa ja syksy odottaa. Olenkin aloittanut taas työt tulevien lähihoitajien opettajana. Kulunut vuosi kotosalla on ollut ihana ja tarpeen. Silti on ihana palata opiskelijoiden, ammatillisen kasvunsa alkutaipaleella olevien nuorten ja elämänkokemusta vähän enemmän omaavien aikuisopiskelijoiden pariin. Monta uutta asiaa oppii itsekin ja ajatusten vaihtaminen on aina molemminpuolista. Opettajana sitä oppii opiskelijoiltakin aina jotakin ja saa ajattelemisen aiheita.

Kulunut kesä on kuntapolitiikan saralla ollut aika hiljaista, kunnassa siis asiat aika hyvin. Yhteydenotot ovat liittyneet pääsääntöisesti yksityiskohtiin, mutta ihmisten näkökulmasta isoihinkin asioihin. Torimaksut, mattolaiturin pumpun rikkoutuminen ja Pali-kyytien aikataulut ovat herättäneet kysymyksiä ja kannanottoja. Isoja mullistuksia ei siis ole ollut, vaikkakin tuleva syksy on monessa isossa asiassa mielenkiintoinen ja muutoksia tulee tapahtumaan.

Ylihuomenna maanantaina julkistetaan soteratkaisuun liittyvä lakiluonnos. Sittenpä alkaa pohdinta ja kädenvääntö asiasta, mutta siitä myöhemmin, kun linjanvedot ovat selvillä. Päivystysasetusta on jo lehtien palstoilla paljonkin kritisoitu. Ymmärtääkseni kuitenkin asetuksessa on sekin mahdollisuus, että akuuttia hoitoa annetaan myös kunnissa. Lisäksi uskon siihen, että mikäli ensihoito tulee toimimaan niinkuin tavoitteissa ilmaistaan, saavat edelleen päivystyshoitoa, vaikkapa ensihoidon toteuttamana myös ne kuntalaiset, jotka asuvat kauempana päivystysasemasta. Valitettavaa on minusta se, että ennenkuin edes suunnitelmat ovat valmiina, ihmisiä pelotellaan sillä, ettei hoitoa saa. En usko tuohon. Asia vaan on selvitettävä ja porsaanreiät tukittava, jos niitä ilmenee.

Meillä Leppävirralla viimeisin keskustelua aiheuttanut asia on ollut torisääntö ja siinä etenkin torimaksut. Minusta torin pitää pysyä elinvoimaisena ja on hieno asia, että torikauppiaita on riittänyt. Monelle kirkonkylällä asuvalle ikäihmiselle on ollut tärkeää päästä torille tapaamaan tuttuja ja ostamaan tuoreita vihanneksia. Imagokysymys. Ei tuota pitäisi mennä vaikeuttamaan kohtuuttomalla torihinnoittelulla. Tuohon tartutaan.

Kuntaliitosselvitys yhdessä Joroisten, Varkauden ja Heinäveden kanssa etenee. Teemme eri alojen selvityksiä sekä mahdollisen kuntaliitoksen että myös yhteistyön näkökulmasta. Niinkuin aikaisemminkin olen todennut, en usko Leppävirran valtuuston päättävän kuntaliitoksesta. Siksi onkin tärkeää selvittää yhteistyön mahdollisuuksia eri sektoreilla. Niitä tulemme tarvitsemaan joka tapauksessa. 

Syksyn alkamisen ja lomien loppumisen on huomannut puhelimen pirinän lisääntymisenä. Hyvä niin. Kuntalaisten huolenaiheisiin, olivatpa ne kunnan näkökulmasta isoja tai pieniä, on reagoitava. Näin kuntademokratia toimii. Ja meidän luottamushenkilöiden tehtävänä on toimia kuntalaisten parhaaksi. Niin hyvin kuin on mahdollista. Vilskettä siis riittää. Hyvää sellaista.

Kesää on vielä jäljellä, nautitaan siis siitä. Kuvassa Hermannin kesäteatterin ulkohuussit. Hienot. Ja Kesäteatterin näytelmä Rullatehtaan Onni oli jälleen loistavasti toteutettu, huumorilla höystetty aikaansaannos. Suosittelen.