tiistai 26. elokuuta 2014

Pessimisti ei pety

Ei tietenkään. Jos jotain uutta yritetään tai kehitetään, on olemassa myös mahdollisuus epäonnistua. Realisti on ehkä oltava, muttei pessimismillä kovin kauaksi pötkitä.

Esimerkkinä eilisen illan kuntarakenneselvityksen tiimoilta pidetty yhteisseminaari, johon oli kutsuttu Varkauden, Leppävirran, Joroisten ja Heinäveden kunnanvaltuustot ja keskeisimmät viranhaltijat. Esitykset olivat kattavia ja kunnanjohtajien puheenvuorot odotetun kaltaisia. Ei siis mitään räiskyvää. No. Niinkuin täälläkin olen jo aiemmin todennut, kyseessä on kuntaliitosselvitys, mutta tarkoitus myös vakavasti pohtia yhteistyön näkökulmia. Erityisesti siitä syystä, että yhteistyötä tullaan tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin tarvitsemaan ja tässä kuntaliitosselvitystyössä on sitä oivallista pohtia ja kehittää. Ja toisaalta siksi, ettei kaikkien kuntien kunnanvaltuustoissa ole aitoaa tahtoa kuntaliitoksiin. Kuten ei meillä Leppävirrallakaan.

Siis yhteistyön näkökulmia piti pohtia. Surullista kyllä, mutta keskustalainen kunnanvaltuutettumme omassa kommentissaan kertoi Varkauden hyvistä menneistä vuosista ja totesi, miten huonosti kaupungilla nyt menee. Kehoitti lisäksi, että "Varkauden pitää laittaa ensin oma pesä kuntoon ja tulla vasta sitten meidän juttusille. Me leppävirtalaiset emme luota Varkauden kykyyn laittaa asiansa kuntoon". Käsittämättömiä kommentteja minusta.

Palaute a) Varkaus ei ole tullut "meidän juttusille". Ihan on yhdessä tuota selvitystä tehty ja Leppävirran kunnanvaltuusto on tuohon selvitykseen päättänyt lähteä.
Palaute b) "Me leppävirtalaiset", huh. Minusta on kohtuullisen ylimielistä asettua puhumaan kaikkien kuntalaisten suulla. Ja yhteistyötä kehittävässä seminaarissa. Reagointina salissa edelliseen puheenvuoroon näkyi salista poistumisia. Valitettavasti, ymmärrän kyllä. Ja pakkohan tuohon oli pahoittelut kommentoida. Enpä ole usein joutunut tai päätynyt toisten puheita pahoittelemaan muille. Eilen oli pakko.

Miten tämä meininkin on tällaiseksi mennyt? Eri mieltä pitää olla ja äänestääkin uskaltaa. Kritiikistä ja ajatusten vaihtamisesta syntyy usein uutta ja vireää. Varsinkin jos molemmilla osapuolilla on avoin
mieli ja kyky vastaanottaa myös toisen ajatuksia. Vaikka ne olisivat erilaisia kun omamme.

En kuitenkaan ymmärrä epäasiallista huutelua ja kommentointia, jossa hyvän maun rajat ja toisten ihmisten (tai kuntien) kunnioittaminen puuttuvat. Käsittämätöntä. Samaan kategoriaan voi heittää viimeisimpien kunnallisvaalien alla olevat lehtikirjoitukset ja facebook-kommentoinnit. Ihmisiltä, joita voisi luulla ajatteleviksi. Mutta joskus mopo keulii. Näköjään.

Päiväni vierähtää Kajaanissa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen yhteisessä Huippukokouksessa. Paljon tiukkaa asiaa. Monipuolista ja kiivastakin keskustelua luvassa, uskoisin.