Viime viikolla Pohjois-Savon kuntien edustajat kokoontuivat Nilsiään pohtimaan sote-uudistukseen liittyviä tuotantoaluekysymyksiä. Lainsäädäntö uudistuu ja kunnat ovat samassa veneessä. Asiat ja rakenteet tulevat muuttumaan jatkossa, kun sosiaalihuollon sekä perus-ja erikissairaanhoidon järjestämisvastuu siirtyy usean maakunnan kokoiselle sote-alueelle. Se, miten me pohjoissavolaisina osaamme ja uskallamme puhaltaa yhteen hiileen, pohtia ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja, tulee väkisinkin vaikuttamaan lopputulokseen. Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa on pohdittu uusia rakenteita jo pitkään, samaan aikaan kun pohjoissavolaiset vielä väänsivät viime viikolla ohjausryhmän kokoonpanosta. Eikä voi todeta kaikkien puheenvuorojen ihan niin rakentavia olleen. Ei kai ole enää aikaa hukattavaksi?
Pohjois-Savon maakuntahallitus asetti sunnuntain kokouksessa luottamushenkilöistä koostuvan ohjausryhmän, kuntien viranhaltijoista koostuvan valmisteluryhmän sekä asiantuntijatyöryhmän selvittämään alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä ja tekemään taustatyötä lopullisten päätöksentekoprosessien pohjaksi. Työtä riittää. Toivon todella, että nyt osataan ottaa lusikka kauniiseen käteen, nähdään toisten kuntien ja palveluntuottajien hyviäkin puolia. Etsitään uusia ratkaisuja ja osataan hyödyntää jo olemassaolevia, hyviä käytänteitä jatkossakin.
Eilen sain olla mukana Leppävirran kyläneuvoston kokouksessa kuulemassa kylien tarpeita ja toiveita. Jälleen kerran mietin sitä, millaista olisi olla kunnanhallituksen puheenjohtajan jakkaralla aikana, jolloin on ollut jaettavana muutakin kuin säästöjä. Etenkin tässä taloustilanteessa on tärkeää, että yhteisymmärrystä löytyy ja että kelkkaa potkitaan samaan suuntaan. Kylien toiminta on kunnankin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Siksi olemmekin mm. myyneet käyttämättömät kyläkoulut edullisesti kylillä toimiville yhdistyksille ja kaikin puolin tahtoa kylien kanssa yhteistoimintaan on. Tai ainakin niin minä ajattelen. Surullista kunnallisessa päätöksenteossa on, jos ensin ollaan taloutta
tasapainottamassa yksimielisesti ja heti perään niitä päätöksiä vesittämässä. Talouden tasapainottamisen keinoja ei meillä liikaa ole, ainakaan niitä kivuttomia. Kukaan ei haluaisi olla tekemässä vaikeita päätöksiä, mutta pysyäksemme elinvoimaisena, eteenpäin katsovana ja kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtivina meidän on niitä tehtävä. Valitettavan yksinkertaista. Toivoisinkin, että aatoksia ja ideoita menojen karsimisesta tai tulojen lisäämisestä tulisi samaa vauhtia kuin keskustalaisvaltuutetuilta puheita ja lupauksia hyvästä ja kauniista.
Leppävirran kyläneuvosto on ehdokkaana demokratia-palkinnon saajaksi. Äänestämään siis www.otakantaa.fi/demokratiapalkinto2014.
Parin päivän reissulta palatessa oli syksy tullut, kelienkin puolesta. Vettä sataa, tuuli tuivertaa ja puut punakeltaisina. Kaunista.
