Minun Leppävirtani

Kotikunnassani Leppävirralla on tänä vuonna juhlavuosi, 375 vuotta. Siihen liittyen sain taannoin pyynnön kirjoittaa ajatuksia "Minun Leppävirtani".

Minun Leppävirtani on turvallinen ja eteenpäin katsova kunta. Kunta, jossa lapset voivat kulkea kylän raitilla turvallisesti  jääkiekkoharjoituksista kotiin. Turvallinen kunta, jossa rollaattorilla kulkevat ikäihmiset pääsevät kauppaan ja terveyskeskukseen hiekoitettuja teitä pitkin.

Turvallinen kunta tarjoaa laadukkaat ja saatavilla olevat peruspalvelut. Päivähoidossa hoidetaan pieniä yksilöllisesti, kohdellaan tasapuolisesti ja harjoitellaan elämisen taitoja kannustavassa ympäristössä. Peruskoulussa on ammattinsa osaavat opettajat, koulujen puitteet ovat oppimiseen kannustavat ja koulukiusaamiseen puututaan ajoissa. Koulutiet ovat turvallisia. Oppilaita kannustetaan ja pidetään huolta heikoimmista. 

Terveyspalvelut ovat saatavilla niin, että jokainen apua tarvitseva saa hoitoa riittävän ajoissa. Hoito on hyvää ja inhimillistä. Sosiaalitoimessa asiakasta kohdellaan yksilöllisesti ja tasa-arvoisesti. Vapaa-ajan palvelut ovat monipuoliset. Uuden kirjaston monipuolinen aineisto palvelee lapsista ikäihmisiin ihan jokaista. Vokkolanrinteen alue tarjoaa mahdollisuuksia ikäihmisten vesijumpasta pikkulasten riemunkiljahduksin sävyttämiin liukumäkilaskuihin, yleisurheilusta salibandyyn ja keilailuun. Harrastusmahdollisuuksia on riittävästi, myös ilmaisia. Kulttuuritarjonta on monipuolista, jouluisista kirkkokonserteista aina kesäteatteriin.

Minun Leppävirtani katsoo eteenpäin ja tekee eri aloilla yhteistyötä alueen muiden kuntien kanssa. Kunnan elinvoimaisuudesta pidetään huolta ja toivotetaan uudet asukkaat tervetulleiksi. 

Minun Leppävirrallani on turvallista asua ja elää. Naapurit pitävät huolta toisistaan. Karanneet koirat löydetään ja kotiin soitetaan, jos lapsella on jäänyt heijastin aamulla laittamatta. Naapuria autetaan puiden kaatamisessa ja kauppa-asioilla. Minun Leppävirtani on yhteisöllinen. Heikoimmista huolehtiva. 

Tällainen on minun Leppävirtani. Oma ajatus ja toive tulevasta.

Vapun perinteitä

Vappu on ollut perinteinen, tänäkin vuonna. Sain kunnian pitää Vasemmiston yhteisessä vappujuhlassa sosialidemokraattien puheen kotikunnassa Leppävirralla ja sen lisäksi puheet sekä Juankoskella että Kaavilla. Perinteiseen vappuumme Leppävirralla kuului aamulla jo varhain aina yhtä liikuttava seppeleenlasku Vakaumuksensa puolesta kuolleiden haudalle ja lippukulkue torille. Sosialidemokraattien lipun kantaminen on kunnia-asia. Aatteen paloa.

Juankoskella tori oli täyttynyt iloisista kuntalaisista ja eri puolueiden teltoilla kuhisi väkeä. Bändi soitti Juice Leskisen musiikkia ja puheita kuunneltiin. Kaavin Vappujuhlasta vastasivat sosialidemokraatit ja väkeä oli kokoontunut mukavasti paikalle; laulu soi ja puheissa korostui työväen aate.

Vaikka meitä demareita on viime aikoina syytetty menneessä elämisestä, on joitakin hienoja perinteitä, joista ei tule luopua. Haluaisinkin jokaiselle demarille sen kokemuksen, joka syntyy yhdessä tekemisestä, haudalla seppeleen laskusta ja lipun kantamisesta. Puheiden paatoksesta ja aidosta ilosta saada olla aatetovereiden kanssa.

Aatteen palon Vappu. Suosittelen.