Tukka pystyssä kuntakuulemisessa

Palasin pari tuntia sitten kuntakuulemisesta Kuopiosta, jonne hallinto- ja kuntaministeri Virkkusen kuultavaksi maakuntamme johtavat päättäjät olivat kokoontuneet. "Arvoisaansa" paikkaan yliopistolle. Pari tuntia piti hengähtää ja kasata ajatuksia. Heti tunnot kirjoitettuna olisi saattanut muutama sammakko kirjoitukseen vilahtaa. Vilahtaa ehkä nytkin.

Tukka pystyssä. Leppävirran kunnanvaltuuston puheenjohtajan kuntapuheen mukaan allekirjoittaneella oli kera tovereidensa tukka pystyssä kunnanvaltuuston kokouksessa, jossa evästettiin kyseistä puheenjohtajaa kuntakuulemisen puheeseen. Saattoi ollakin. Tosin evästyksen sisältötoive ei sitten ollut laisinkaan puheen kaltainen. Toive oli, että puheessa puhuttaisiin kunnan puheenvuoro (ei pelkästään puheenjohtajan henkilökohtaista tai kyseisen puolueen näkemystä) ja kerrottaisiin, että kunnassa on kuntarakenneuudistuksesta erilaisia näkemyksiä. Niinkuin onkin, vaikka varsinaisesti minkäänlaisia virallisia keskusteluja tai kannanottoja ei valtuustomme ole tehnyt. Nyt kuulosti kuitenkin tekevän kannanoton. Ja ehdottoman sellaisen. Valtuuston puheenjohtaja vertasi kuntarakenneuudistusta kuntamme vinkkelistä koulukiusaamiseen. Asiaton kommentti minusta, leikilläänkin sanottuna. Meillä kuntapuheenvuoron mukaan miinoitetaan tonteilla raja (vissiin se Kuopion suunta); tosin en tiedä, millainen miinakenttä aiotaan Varkauden suuntaan rakentaa. Toivottavasti kuitenkin sellainen, että pääsen sen läpi töissä käymään.

Tilaisuuden aluksi maakunnan tervehdyksen piti maakuntahallituksen puheenjohtaja Rossi (kesk.), jonka mielestä uudelle kuntakartalle ei ole perusteita ja joka talvisodan muistopäivänä painotti toivovansa hallituksen ymmärtävän asian ilman myöhemmin alkavaa jatkosotaa. Tässäkin asiassa ilmoittaudun huumorintajuttomaksi yksilöksi. Minusta vertaukset sotaan eivät kuulu tähän keskusteluun. On sen verran vakava asia. Vakavaa on varmasti tämäkin, ja tunteisiin vetoavaa. Mutta silti. Ihmettelen taas kerran maakuntahallituksen puheenjohtajan puhetta. Rossi kertoi miten maakunta ei ole oppositiossa pitäen samalla tyypillisen oppositiopuheenvuoron. Toivottavasti vain omine henkilökohtasine näkemyksineen. Maakuntahallituksen jäsenenä en ainakaan ole koskaan ollut tuollaisia linjoja vetämässä.

Kuntapuheenvuoron käyttäjät olivat pääasiassa valtuustojen puheenjohtajia. Iisalmen valtuuston puheenjohtaja Kääriäiselle (kesk.) täytyy antaa kiitosta rakentavasta ja erittäin asiapitoisesta puheenvuorosta. Juankosken Kettuselle (kesk.)uskalluksesta (ilmoitti olevansa kuntayhteistyön ja kuntaliitosten kannattaja) ja loistavasta puheenpitotaidosta sekä päivän kommentista: muilta tuli kosimakirjeisiin kohteliaat rukkaset, Kaavilta haaste käräjille. Seuraavana puhujana olikin Kaavin valtuuston puheenjohtaja Räsänen, joka kertoi Kaavin olevan tunnettu, yhteistyökykyinen ja taloudellisesti hyvässä kunnossa. No niin. Jos en ihan väärin kuullut (tässä kohtaa on pakko kyseenalaistaa oma kuulonsa) yleisön joukosta kysyttiin mm. sitä, mitä hallitus aikoo tehdä huoltosuhteelle tai nuorten määrän vähenemiselle Pohjois-Savossa? No en ehkä kommentoi enempää. Riittäköön tämä tällä erää.

Summa summarum. Mielenkiintoista oli keskustelu, tosin hyvin vähän yllättävää. En edelleenkään lukeudu kuntaliitosfaneihin, joskaan en vastustajiinkaan. Mutta huoltosuhde heikkenee, väestömme ikääntyy, kuntien ja valtion talous on kuralla jne. Jotain on tehtävä, että lapsemmekin voivat isona puhua hyvinvointivaltiosta. Kuntien lojaalisuuden vähenemisestä puhuttiin. Onkin tullut tunne, että kunnat miettivät vain omia napojaan (vai päättäjät napojaan). Ilmeisesti omien kuntien rajojen ulkopuolellakin asuu ihmisiä. Ihan kunnollisia sellaisia.

Hallinto- ja kuntaministeri Virkkunen ja Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän puheenjohtaja Laajala pitivät loistavat alustukset perusteluineen aiheesta. Toivottavasti sitä kuuntelivat myös ne, joiden kannat aiheeseen ovat lukkoon lyötyjä. Joko omasta tai edustamansa poliittisen ryhmittymän puolesta. Tämä tänään, muuhun ei nyt pysty. Ehkä analysoivampaa ja rakentavampaa kirjoitusta, jahka tästä toipuu.