Maanantai on maanantai. Niin eilenkin. Maakuntahallitus kokousti aamulla ja kunnanvaltuusto illalla. Ja päälle vielä valtuuston iltakoulu budjetista, tulevien vuosien investoinnista ym. Täysi päivä siis; täynnä asiaa ja muutakin. Valtuustossa tein aloitteen, josta meidän kunnassamme on puhuttu vuosia joiden valtuustoryhmien taholta. Asiaa ei ole saatu muuttumaan. Yritetään siis jälleen. Aloitteen allekirjoitti 18 valtuutettua, eli yli puolet. Hyvä niin.
Selvittelin viikonloppuna muiden kuntien toimintasääntöjen mainintoja lautakuntien ja kunnanhallitusten kokoonpanoista. Yleisenä käytäntönä koko maassa on se, että lautakuntien ja kunnanhallituksen (tässä on ilmeisestikin myös pari pohjoissavolaista poikkeusta) jäsenmäärä on pariton. Meillä parillinen ja on ilmeisesti ollut vuosikausia. Helppoa. Varsinkin puheenjohtajalle, joka usein äänestyksessä joutuu tai saa olla se, joka äänestyksen ratkaisee. Kuinkahan monessa muussa kunnassa on tarkoituksellisesti kehitelty näitä samankaltaisia demokratian kukkasia? Vanhoja kaavoja on hyvä muuttaa tai ainakin yrittää. Jos se demokratiaa vaikka lisäisi.
Demareiden piirikokous pidettiin lauantaina Kuopiossa. Hienona tuossa kokouksessa pidin sitä, että keskustelua käytiin aktiivisesti. Uusia ihmisiä oli mukana ja tällä pohjalla onkin hyvä mennä. Eteenpäin. Perjantaina jatkamme porukalla poliittista keskustelua Puijonsarvessa klo 18.30, kerallemme on lupautunut puoluesihteeri Jungner. Mukaan siis. Kuuntelemaan, pohtimaan, pähkäilemään. Tai vaikka vain seuraksi istumaan. Keskustelua tarvitaan, samoin uusia ideoita, ajatuksia, kriittisyyttä ja innovaatioita. Politiikassakin.
Syksyn pimeyteen, otetaan se valo ja ilo sisältä. Itsestä ja kanssakulkijoista.
