Kuntarakennetta ja kesäteatteria

Kuntarakennekeskustelu puhuttaa maakunnassa. Pohjois-Savon liitto on laatimassa maakuntaohjelmaa, joka käsiteltiin maakuntahallituksessa maanantaina. Kuntarakennekeskustelu tuntuu olevan punainen vaate. Maakuntaliiton olettaisi olevan se elin, joka ottaa kantaa maakuntamme kehittämiseen tulevaisuudessa. Totta on, että kunnat tekevät itsenäisiä päätöksiä. Kuitenkin on muistettava se, että mikäli Pohjois-Savona aiomme pystyä turvaamaan kuntalaisillemme peruspalvelut ja pysyä kehittyvänä maakuntana maailman menossa mukana, on kuntarakenteitakin uskallettava tarkastella. Kriittisesti. Eikä sen tarkastelun ja kuntaliitosselvitystenkään luulisi olevan niin kirpeä asia, että hallituksen tasolla äänestetään. Mutta niin vain tuntuu olevan. Seuraava episodi tästä näytelmästä nähdään varmaankin kesäkuun maakuntavaltuustossa. Mielenkiintoista.

Kesäteatteri pitää saada Leppävirralle. Kunnallemme on jo myönnetty 90 000€ rahoitusta Mansikka ry:ltä. Nyt teatteri on kuitenkin häippäissyt investointisuunnitelmasta. Harmi. Tuntuu siltä, että kesäteatteriunelmat kariutuvat yksinkertaisesti siihen, että valtuutetut veivaavat kesäteatterin paikan ym. kanssa loputtomiin. Rahat häviävät takaisin sinne mistä tulivatkin ennenkuin moinen pytinki on pystyssä. Tarttee tehdä jotain. Voisiko suutari pysyä lestissään ja antaa ammatti-ihmisten hoitaa moinen suunnittelu?

SDP:n puoluekokous lähestyy. Perjantaina olemme valinneet puolueellemme uuden puoluesihteerin. Mielenkiintoinen vaali tulee olemaan, mitä todennäköisimmin kahden hyvin ammattitaitoisen ja fiksun miehen välillä. Olin viime puoluekokouksessa kokousedustajana, ja pää pyörällä aatteen palosta. Valiokuntatyöskentely sosiaali- ja terveysvaliokunnassa oli antoisaa. Nyt olen hivenen eri roolissa puoluekokousedustajaryhmän puheenjohtajana opiskelemassa sitä kulissien takanakin tapahtuvaa työtä. Hienoa päästä osalliseksi tästä kaikesta. Viikonloppuna taas yhtä kokemusta rikkaampana.