Ilon ja innon puoluekokous

Terveiset SDP:n 42. puoluekokouksesta Joensuusta. Aatteen paloa, iloa ja intoa tarttui mukaan jälleen kerran. Media on meidät nimittänyt jo rakkauden puolueeksikin. Puoluekokous on aina sellainen paikka, jossa kokee olevansa kotonaan ja omiensa joukossa. Toivottavasti jatkossakin pientenkin yhdistysten jäsenet tulevat myös seuraamaan kokousta, niin hyvin tunnelma ja iloa sieltä tarttuu. Toivottavasti se sama ilo ja tekemisen meininki jatkuu väkemme keskuudessa vaalityössäkin. Uskon, että uusi puoluesihteerimme Mikael Jungner on oikea mies tätä porukkaa luotsaamaan. Positiivisesti. Ja tulevaisuuteen katsoen.

Tunnelma puoluekokouksessa oli rento ja hyvällä tavalla seesteinen. Asioita ja kannanottoja tuotiin esille eteenpäin katsoen, positiivisessa hengessä. Puoluesihteerikisa toi kokoukseen tarvittavan vipinän. Kuitenkin ehkä viime kokousta paremmin asiakysymykset nousivat esille, kun puolueen puheenjohtajakilpa ei vienyt tilaa asioilta. Omalla tavallani sain puoluekokousryhmämme puheenjohtajana olla mukana muussakin pohdinnassa, kuin mitä ulospäin ilmenee. Tosi mielenkiintoista ja antoisaa myös siltä kannalta. Puoluekokouksen vaikuttavin hetki arvoisten kunniajäsentemme kukittamisen ohella oli hetki, kun puoluekokousillallisella puheenjohtajamme Urpilainen lauloi lavalla Taistojen tiellä. Tunnelma oli käsin kosketeltava ja herkkä, kun lauluun yhtyi 500 kokousedustajaa ja kymmeniä muita aatteen palolla. Tätä me tarvitsemme.